20.01.2014 Author:

Lailla pyritään ehkäisemään rikoksia ennalta ja antamaan turvaa häirinnältä. Perusteena lähestymiskiellolle voidaan pitää väkivallantekoa tai muuta rikosta. Myös häiritseminen, uhkailu tai kiusantekomielessä tapahtuva seuraaminen voivat olla riittävä peruste. Häirintä voi tapahtua kirjeitse, puhelimitse tai tekstiviestein. Lähestymiskieltoja on määrätty suoranaisen väkivallan uhan perusteella. Samoin lähestymiskiellolla on suojattu epäasiallisilta yhteydenotoilta. Lähestymiskielto on määrätty myös koulukiusaamisen takia.

Lähestymiskielto määrätään normaalisti käräjäoikeudessa. Poliisi voi määrätä väliaikaisen lähestymiskiellon kiireellisissä tapauksissa.

Varsinainen lähestymiskielto määrätään oikeudenkäynnissä käräjäoikeudessa. Melkein aina lähestymiskieltoasia on riitainen ja asiassa täytyy esittää todistelua ja perustella, miksi lähestymiskielto on tarpeen tai ei ole tarpeen. Käräjäoikeudessa asia käsitellään oikeudenkäynnissä, jossa tutkitaan kiellon määräämisen edellytykset sekä kuullaan molempia osapuolia ja todistajia. Kieltoa määrätessään käräjäoikeus arvioi rikoksen tai häirinnän vaaran aina tapauskohtaisesti.

Tarvittaessa voidaan määrätä perheen sisäinen lähestymiskielto. Perheen sisäinen kielto voidaan määrätä ainoastaan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen tai sen uhan torjumiseksi, mikäli kieltoa ei katsota kohtuuttomaksi. Yhteydenottokiellon lisäksi perheen sisäiseen lähestymiskieltoon määrätyn henkilön on poistuttava asunnosta, jossa hän ja suojattava henkilö asuvat vakituisesti, eikä hän saa palata asuntoon.

Mikäli lähestymiskielto määrätään, on kiellon laajuuteen kaksi vaihtoehtoa. Perusmuotoisessa lähestymiskiellossa lähestymiskieltoon määrätty henkilö ei saa tavata suojattavaa henkilöä eikä muutenkaan ottaa yhteyttä tai sitä yrittää. Suojattavaa henkilöä ei saa myöskään seurata tai tarkkailla. Laajennetussa lähestymiskiellossa kielto koskee myös oleskelua tietyillä alueilla, kuten esimerkiksi suojattavan henkilön vakituisen asunnon tai työpaikan läheisyydessä.

Kielto räätälöidään kunkin tapauksen mukaisesti. Kiellon laajuuteen voi vaikuttaa esimerkiksi osapuolten yhteinen lapsi. Lapsen tapaamisoikeus tulee järjestää siten, ettei kielto sen takia tule rikotuksi. Mikäli osapuolet ovat naapuruksia tai asuvat pienellä paikkakunnalla, normaaliin elämänmenoon liittyy väistämättä tilanteita, jotka tulee ottaa huomioon lähestymiskiellon sisällössä.

Lähestymiskielto määrätään enimmillään vuodeksi kerrallaan. Tarvittaessa kiellon voimassaoloa voidaan jatkaa vuodeksi kerrallaan. Lähestymiskiellon rikkomisesta tuomitaan sakkoihin tai enintään yhdeksi vuodeksi vankeuteen.

Lähestymiskieltoasiassa oikeudenkäyntiavustaja on yleensä tarpeen. Lähtökohtaisesti lähestymiskieltoasian osapuolet vastaavat avustamiskuluista itse. Useimmat oikeusturvavakuutukset eivät korvaa avustajan kuluja lähestymiskieltoasiassa ja siksi kannattaa varmistaa oman oikeusturvavakuutuksen vakuutusehdot. Oikeudenkäyntiä varten on mahdollista hakea julkista oikeusapua. Tällöin valtio maksaa kokonaan tai osan kuluista, ja asiakas maksaa mahdollisen omavastuuosuuden.

Aasa-Law Oy:n juristit ovat hoitaneet useita lähestymiskieltoa koskevia oikeudenkäyntejä. Olemme sekä hakeneet lähestymiskieltoa että vastustaneet lähestymiskiellon määräämistä.

20.01.2014 Author:

Kun puolisot solmivat avioliiton, syntyy heille suoraan lain nojalla avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avio-oikeus tarkoittaa sitä, että avioliiton päätyttyä puolisoiden omaisuus tasataan puolisoiden kesken. Käytännössä omaisuus jaetaan tasan siten, että varakkaampi puoliso antaa toiselle puolisolle tasinkona rahaa tai muuta omaisuutta. Avio-oikeuden toteuttamista avioliiton päätyttyä kutsutaan ositukseksi.

Oikeus saada tasinkoa avio-oikeuden perusteella ei kuitenkaan ole ehdoton. Puolisot voivat yhteisesti määrätä keskinäisestä avio-oikeudestaan toisin kuin mitä laki säätää. Avio-ehtosopimuksella vaikutetaan osituksen lopputulokseen. Sopimukseen voidaan sisällyttää monenlaisia avio-oikeutta rajaavia ehtoja. Tavallisin avioehtosopimus on kuitenkin täysin avio-oikeuden poissulkeva sopimus. Korkeimman oikeuden päätöksen (2000:100) perusteella on mahdollista tehdä avioehto ehdollisena siten, että avioehdon voimassaolo riippuu avioliiton päättymistavasta (kuolema/avioero). KKO:n päätöksen perusteella on mahdollisuus tehdä avioehto siten ehdollisena, että avioehto on voimassa vain mikäli avioliitto päättyy avioeroon.

Vastoin yleistä käsitystä avioehtosopimuksella ei voida sellaisenaan siirtää omaisuutta “toisen puolison nimiin”. Avioehtosopimus ei myöskään vaikuta puolisoiden väliseen perintöoikeuteen. Jos puolisot haluavat varmistaa puolison perintöoikeuden kaikissa oloissa voi testamentin tekeminen olla myös tarpeellista.

Avioehtosopimuksen tekemistä kannattaa harkita ainakin seuraavissa tapauksissa:

1. Halutaan poistaa avio-oikeus puolisoiden väliltä kokonaan.

2. Halutaan poistaa avio-oikeus osittain esimerkiksi ennen avioliittoa omistetun, lahjana tai perintönä saadun omaisuuden osalta.

3. Puolisoiden varallisuusasema poikkeaa selvästi toisistaan.

4. Toinen puoliso on ylivelkainen tai harrastaa riskialtista yritystoimintaa.

5. Puoliso tai tuleva puoliso on muun maan kuin Suomen kansalainen. Avioehtosopimuksella voidaan mm. sopia, että puolisoiden välisiin varallisuusoikeudellisiin suhteisiin sovelletaan Suomen lakia, sillä muutoin eteen voi tulla yllättäviä tilanteita.

Lain mukaan avioliiton päätyttyä pitää tehdä ositus puolisoiden kesken. Avioliitto päättyy aina joko avioeroon tai kuolemaan. Tämän johdosta avioliitto päättyy aina myös ositukseen. Siihen, kuinka tämä ositus tapahtuu, voivat puolisot avioehtosopimuksen laatimisella vaikuttaa.

Avioehtosopimusta laadittaessa esitetään erilaisia vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia ositustilanteessa. Kerromme asiakkaalle myös miten avioehtosopimusta voidaan myöhemmin muuttaa. Avioehtosopimuksen rekisteröintipalvelu kuuluu myös toimeksiantoon. Maistraatti perii lisäksi rekisteröimismaksun 49 € lähettäessään avioehdon rekisteröimispäätöksen asiakkaalle.

Toimistomme lakimiehet avustavat myös avioeroon, ositukseen, lasten huoltoon, elatukseen ja tapaamisoikeuteen liittyvissä asioissa sekä toimivat pesänjakajina.

Palvelemme sekä yrityksiä että yksityishenkilöitä. Ota yhteyttä, autamme mielellämme!