21.08.2018 Author:

Tilitoimistot tarjoavat asiakkailleen erilaisia taloushallinnon palveluja. Kirjanpidon ja tilinpäätöksen laatiminen sekä muut tilitoimistojen kirjanpitovelvollisille tarjoamat palvelut ovat vastuullista työtä. Tavanomaisesti kirjanpidon viennit kirjataan kuitenkin pääosin massatyönä asiakkaiden toimittamien tositteiden perusteella.

Tilitoimiston velvollisuutena ei ole tarkistaa tositteiden oikeellisuutta, vaan niiden oikeellisuudesta vastaa yksin varsinainen kirjanpitovelvollinen. Tilitoimistossa tehtävien kirjanpidon kirjausten lähtökohtana on liiketapahtuman oikeudellinen muoto, josta voidaan poiketa vain erityisestä syystä (Kirjanpitolautakunnan lausunto 28.3.2006 nro 1775).

Kirjanpidon keskeisiin periaatteisiin kuuluu myös se, että kirjanpitovelvollisen kirjanpitoon kirjataan vain kirjanpitovelvollisen omat liiketapahtumat (KKO:2016:2, kappale 8).

Kirjanpitäjä voi joissain tilanteissa joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen toiminnastaan. Kirjanpitäjän vastuun muodostumisen kannalta erityisesti tilitoimiston ja kirjanpitovelvollisen solmiman toimeksiantosopimuksen laajuudella on merkitystä. Mitä laajempi toimeksiantosopimus on, sitä paremmin voidaan olettaa kirjanpitäjän olevan selvillä kirjanpidon kirjauksista sekä tilinpäätöksen sisällöstä.

Kirjanpitovelvollisen ja kirjanpitäjän laatiessa kirjanpidon tai tilinpäätöksen yhteistoimin, vastaavat yleensä molemmat kirjanpidon virheellisyyksistä. Kuitenkin mikäli kirjanpitäjä tekee kirjanpidon kirjaukset ainoastaan mekaanisesti, kirjanpitovelvollisen antamien täsmällisten ohjeiden mukaan, rikosoikeudellisen vastuun kantaa kirjanpitovelvollinen yksin (HE 66/1988 s. 90).

Oikeuskäytännössä on arvioitu kirjanpitäjän rikosoikeudellista vastuuta sillä perusteella, onko kirjanpitäjä itse ollut aktiivisesti mukana niissä järjestelyissä, joihin rikosoikeudellinen vastuu perustuu (esim. Hgin HO 30.11.2005 nro 3915).

Korkeimman oikeuden ratkaisussa (KKO:2010:91) kirjanpitäjän rikosoikeudellinen vastuu on perustunut myös kirjanpitäjän omaan aktiiviseen rooliin. Asiassa kirjanpitäjä oli vastuussa tilinpäätökseen sisältyvien saatavien arvostamisesta osana tilinpäätöksen laatimista.

Kirjanpitäjän rikosoikeudellisen vastuun muodostumisen kannalta oleellista on lisäksi arvioida kirjanpitäjän omaa tietoisuutta ja myötävaikutusta mahdollisiin yksittäisiin virheellisiin kirjauksiin.

Korkein oikeus on antanut kaksi ratkaisua (KKO:2010:91 ja KKO 2016:2), joissa on arvioitu kirjanpitäjän rikosoikeudellista vastuuta. Asianajaja Simo Ellilä toimi kirjanpitäjän oikeusavustajana ratkaisussa KKO 2016:2, missä kirjanpitäjään kohdistelut syytteet hylättiin.

20.08.2018 Author:

Erilaisten pikalainojen hakeminen on nopeaa ja yksinkertaista – luottohakemus voidaan allekirjoittaa internetissä verkkopankkitunnuksilla.

Oikeuskäytännössä on käsitelty ja arvioitu useita tapauksia, joissa henkilö on hankkinut luottoja itselleen käyttämällä luvattomasti toisen henkilön verkkopankkitunnuksia. Tällöin on usein tullut yllätyksenä se, että velasta tietämätön henkilö voi joutua maksuvelvolliseksi esim. puolisonsa tai muun läheisen henkilön ottamasta lainasta.

Sähköisestä tunnistautumisesta annetussa laissa on säädetty niistä tilanteista, joissa verkkopankkitunnusten omistaja on vastuussa omien verkkopankkitunnustensa oikeudettomasta käytöstä. Tunnusten omistaja joutuu vastuuseen, mikäli 1) hän on luovuttanut tunnistusvälineen toiselle, 2) tunnusten katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu hänen huolimattomuudestaan, joka ei ole lievää tai 3) hän on laiminlyönyt ilmoittaa tunnusten tarjoajalle niiden katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä ilman aiheetonta viivytystä sen havaittuaan (laki 27 §).

Verkkopankkitunnusten omistaja ei saa siten kertoa eikä luovuttaa omia verkkopankkitunnuksiaan edes omalle puolisolleen. Verkkopankkitunnusten omistajan on lisäksi säilytettävä tunnuksiaan riittävän huolellisesti, millä estetään tunnusten joutuminen kenenkään toisen käyttöön (laki 23 §). Tämä tarkoittaa, että verkkopankkitunnusten omistajan tulee säilyttää tunnukset huolellisesti myös omaan perheenjäseneensä nähden.

Verkkopankkitunnusten huolellisen säilyttämisen on katsottu tarkoittavan sitä, että tunnistautumiseen tarvittavaa avainlukulistaa ja käyttäjän yksilöiviä tietoja säilytetään erillään niin, ettei toinen henkilö voi yhdistää niitä toisiinsa. Huolellisena menettelynä pidetään esimerkiksi sitä, että pankin avainlukulistaa säilytetään lompakossa tai käsilaukussa ja tunnuslukua kotona lipaston laatikossa.

Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2016:73 katsonut, että tunnistautumiseen tarvittavia tunnistetietoja ja avainlukulistaa ei tule säilyttää kotona samassa, toisten tiedossa olevassa tai helposti löydettävässä paikassa. Lievää suuremmaksi huolimattomuudeksi katsottiin menettely, jossa verkkopankin käyttäjätunnusta sekä avainlukulistaa on säilytetty kotona puolisoiden yhteisessä laskulaatikossa.

Asianajotoimisto Aasa-Law Oy:n henkilökunta on hoitanut useita pikaluottoihin liittyviä oikeustapauksia. Pystymme luotettavasti arvioimaan sen, milloin henkilö voi olla vastuussa toisen ottamasta lainasta.

Palvelemme sekä yrityksiä että yksityishenkilöitä. Ota yhteyttä, autamme mielellämme!