26.02.2014 Author:

Aasa-Law on avustanut Rovaniemellä sijaitsevaa ravintolaa liiketoiminnan keskeytymisestä aiheutuneen vahingon korvaamisessa.

Ravintolan sisälle tuli sadevettä paikallisen rankkasateen aikana. Vesivahingon seurauksena ravintolassa jouduttiin tekemään laajoja korjauksia ja se oli suljettuna kahden kuukauden ajan. Vahinko oli merkittävä. Ravintola menetti kahden kuukauden liikevaihdon ja oli suljettuna juuri siihen aikaan kun kaupunkiin tuli runsaasti potentiaalisia asiakkaita, uusia opiskelijoita.

Korjaustöiden jälkeen kaksi eri vakuutusyhtiötä arvioivat vahinkoa, mutta kieltäytyivät molemmat korvausten maksamisesta.

Asiassa esitettiin vahingon aiheutuneen muun muassa sen takia, että naapurikiinteistöllä sijaitsevalla rakennustyömaalla olisi laiminlyöty kokonaan rakennusaikainen vedenohjaus ja että vahinko kuuluisi pelkästään rakentajan korvattavaksi. Rakentajaa edustaneen toisen vakuutusyhtiön mukaan rakennustyömaan viereisellä kiinteistöllä oleva sadevesijärjestelmä oli määräysten vastainen ja vesi olisi tullut ravintolan sisään sen takia, että sen vieressä oleva sadevesikaivo ei olisi kyennyt imemään vettä riittävän nopeasti. Lopulta korvausvelvollisuus kiistettiin myös sillä perusteella, että vakuutuksesta ei korvata sadeveden aiheuttamia tulvavahinkoja ja ravintolan kärsimä vahinko olisi joka tapauksessa sellainen puhdas varallisuusvahinko joka jää ravintolan omaksi tappioksi.

Asiassa käynnistettiin oikeusprosessi Rovaniemen käräjäoikeudessa. Oikeudenkäynnin seurauksena ravintola sai täyden korvauksen kärsimästään vahingosta. Oikeudenkäyntiä tiiviisti seurannut Night People Group Oy:n toimitusjohtaja Antti Raunio kommentoi prosessin lopputulosta seuraavasti: oikeus asiassa toteutui.

Asiaa hoitivat asianajajat Simo Ellilä ja Petri Rissanen.

20.01.2014 Author:

Lailla pyritään ehkäisemään rikoksia ennalta ja antamaan turvaa häirinnältä. Perusteena lähestymiskiellolle voidaan pitää väkivallantekoa tai muuta rikosta. Myös häiritseminen, uhkailu tai kiusantekomielessä tapahtuva seuraaminen voivat olla riittävä peruste. Häirintä voi tapahtua kirjeitse, puhelimitse tai tekstiviestein. Lähestymiskieltoja on määrätty suoranaisen väkivallan uhan perusteella. Samoin lähestymiskiellolla on suojattu epäasiallisilta yhteydenotoilta. Lähestymiskielto on määrätty myös koulukiusaamisen takia.

Lähestymiskielto määrätään normaalisti käräjäoikeudessa. Poliisi voi määrätä väliaikaisen lähestymiskiellon kiireellisissä tapauksissa.

Varsinainen lähestymiskielto määrätään oikeudenkäynnissä käräjäoikeudessa. Melkein aina lähestymiskieltoasia on riitainen ja asiassa täytyy esittää todistelua ja perustella, miksi lähestymiskielto on tarpeen tai ei ole tarpeen. Käräjäoikeudessa asia käsitellään oikeudenkäynnissä, jossa tutkitaan kiellon määräämisen edellytykset sekä kuullaan molempia osapuolia ja todistajia. Kieltoa määrätessään käräjäoikeus arvioi rikoksen tai häirinnän vaaran aina tapauskohtaisesti.

Tarvittaessa voidaan määrätä perheen sisäinen lähestymiskielto. Perheen sisäinen kielto voidaan määrätä ainoastaan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen tai sen uhan torjumiseksi, mikäli kieltoa ei katsota kohtuuttomaksi. Yhteydenottokiellon lisäksi perheen sisäiseen lähestymiskieltoon määrätyn henkilön on poistuttava asunnosta, jossa hän ja suojattava henkilö asuvat vakituisesti, eikä hän saa palata asuntoon.

Mikäli lähestymiskielto määrätään, on kiellon laajuuteen kaksi vaihtoehtoa. Perusmuotoisessa lähestymiskiellossa lähestymiskieltoon määrätty henkilö ei saa tavata suojattavaa henkilöä eikä muutenkaan ottaa yhteyttä tai sitä yrittää. Suojattavaa henkilöä ei saa myöskään seurata tai tarkkailla. Laajennetussa lähestymiskiellossa kielto koskee myös oleskelua tietyillä alueilla, kuten esimerkiksi suojattavan henkilön vakituisen asunnon tai työpaikan läheisyydessä.

Kielto räätälöidään kunkin tapauksen mukaisesti. Kiellon laajuuteen voi vaikuttaa esimerkiksi osapuolten yhteinen lapsi. Lapsen tapaamisoikeus tulee järjestää siten, ettei kielto sen takia tule rikotuksi. Mikäli osapuolet ovat naapuruksia tai asuvat pienellä paikkakunnalla, normaaliin elämänmenoon liittyy väistämättä tilanteita, jotka tulee ottaa huomioon lähestymiskiellon sisällössä.

Lähestymiskielto määrätään enimmillään vuodeksi kerrallaan. Tarvittaessa kiellon voimassaoloa voidaan jatkaa vuodeksi kerrallaan. Lähestymiskiellon rikkomisesta tuomitaan sakkoihin tai enintään yhdeksi vuodeksi vankeuteen.

Lähestymiskieltoasiassa oikeudenkäyntiavustaja on yleensä tarpeen. Lähtökohtaisesti lähestymiskieltoasian osapuolet vastaavat avustamiskuluista itse. Useimmat oikeusturvavakuutukset eivät korvaa avustajan kuluja lähestymiskieltoasiassa ja siksi kannattaa varmistaa oman oikeusturvavakuutuksen vakuutusehdot. Oikeudenkäyntiä varten on mahdollista hakea julkista oikeusapua. Tällöin valtio maksaa kokonaan tai osan kuluista, ja asiakas maksaa mahdollisen omavastuuosuuden.

Aasa-Law Oy:n juristit ovat hoitaneet useita lähestymiskieltoa koskevia oikeudenkäyntejä. Olemme sekä hakeneet lähestymiskieltoa että vastustaneet lähestymiskiellon määräämistä.

20.01.2014 Author:

Kun puolisot solmivat avioliiton, syntyy heille suoraan lain nojalla avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avio-oikeus tarkoittaa sitä, että avioliiton päätyttyä puolisoiden omaisuus tasataan puolisoiden kesken. Käytännössä omaisuus jaetaan tasan siten, että varakkaampi puoliso antaa toiselle puolisolle tasinkona rahaa tai muuta omaisuutta. Avio-oikeuden toteuttamista avioliiton päätyttyä kutsutaan ositukseksi.

Oikeus saada tasinkoa avio-oikeuden perusteella ei kuitenkaan ole ehdoton. Puolisot voivat yhteisesti määrätä keskinäisestä avio-oikeudestaan toisin kuin mitä laki säätää. Avio-ehtosopimuksella vaikutetaan osituksen lopputulokseen. Sopimukseen voidaan sisällyttää monenlaisia avio-oikeutta rajaavia ehtoja. Tavallisin avioehtosopimus on kuitenkin täysin avio-oikeuden poissulkeva sopimus. Korkeimman oikeuden päätöksen (2000:100) perusteella on mahdollista tehdä avioehto ehdollisena siten, että avioehdon voimassaolo riippuu avioliiton päättymistavasta (kuolema/avioero). KKO:n päätöksen perusteella on mahdollisuus tehdä avioehto siten ehdollisena, että avioehto on voimassa vain mikäli avioliitto päättyy avioeroon.

Vastoin yleistä käsitystä avioehtosopimuksella ei voida sellaisenaan siirtää omaisuutta “toisen puolison nimiin”. Avioehtosopimus ei myöskään vaikuta puolisoiden väliseen perintöoikeuteen. Jos puolisot haluavat varmistaa puolison perintöoikeuden kaikissa oloissa voi testamentin tekeminen olla myös tarpeellista.

Avioehtosopimuksen tekemistä kannattaa harkita ainakin seuraavissa tapauksissa:

1. Halutaan poistaa avio-oikeus puolisoiden väliltä kokonaan.

2. Halutaan poistaa avio-oikeus osittain esimerkiksi ennen avioliittoa omistetun, lahjana tai perintönä saadun omaisuuden osalta.

3. Puolisoiden varallisuusasema poikkeaa selvästi toisistaan.

4. Toinen puoliso on ylivelkainen tai harrastaa riskialtista yritystoimintaa.

5. Puoliso tai tuleva puoliso on muun maan kuin Suomen kansalainen. Avioehtosopimuksella voidaan mm. sopia, että puolisoiden välisiin varallisuusoikeudellisiin suhteisiin sovelletaan Suomen lakia, sillä muutoin eteen voi tulla yllättäviä tilanteita.

Lain mukaan avioliiton päätyttyä pitää tehdä ositus puolisoiden kesken. Avioliitto päättyy aina joko avioeroon tai kuolemaan. Tämän johdosta avioliitto päättyy aina myös ositukseen. Siihen, kuinka tämä ositus tapahtuu, voivat puolisot avioehtosopimuksen laatimisella vaikuttaa.

Avioehtosopimusta laadittaessa esitetään erilaisia vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia ositustilanteessa. Kerromme asiakkaalle myös miten avioehtosopimusta voidaan myöhemmin muuttaa. Avioehtosopimuksen rekisteröintipalvelu kuuluu myös toimeksiantoon. Maistraatti perii lisäksi rekisteröimismaksun 49 € lähettäessään avioehdon rekisteröimispäätöksen asiakkaalle.

Toimistomme lakimiehet avustavat myös avioeroon, ositukseen, lasten huoltoon, elatukseen ja tapaamisoikeuteen liittyvissä asioissa sekä toimivat pesänjakajina.

20.01.2013 Author:

Asianajajaa syytettiin rekisterimerkintärikoksesta. Syyte hylättiin käräjäoikeudessa.

Helsinkiläistä asianajajaa syytettiin avunannosta rekisterimerkintärikokseen. Poliisin ja syyttäjän väittämän mukaan asianajaja olisi syyllistynyt rikokseen, kun hän oli laatinut kaupparekisteriin lähetetyn osakeyhtiön muutosilmoituksen. Asianajotoimistossa oli laadittu muutosilmoitus sen jälkeen kun osakeyhtiön toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet olivat vaihtuneet. Osakeyhtiön muutosilmoituksen laatiminen oli ollut asianajotoimistossa rutiinitoimenpide, jota osakeyhtiön edustaja oli pyytänyt sen jälkeen kun yhtiössä oli päätetty yhtiön vastuuhenkilöiden toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten vaihtamisesta.

Syyttäjän mielestä uusi toimitusjohtaja ja hallituksen varsinaisen jäsen olivat olleet bulvaaneja. Syyte perustui siihen, että asianajaja olisi tiennyt sen, että todellista toimitusjohtajalle ja hallitukselle kuuluvaa valtaa käyttäisi muu henkilö kuin yhtiön toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen. Syyttäjän mielestä asianajajan toiminta olisi rangaistavaa rekisterimerkintärikoksena.

Syytettynä oleva asianajaja kääntyi Asianajotoimisto Aasa-Law Oy:n puoleen ja valitsi oikeudenkäyntiavustajakseen asianajaja Simo Ellilän.

Asianajaja Simo Ellilä kiisti syytteen seuraavilla perusteilla:

a) syytettynä oleva asianajaja ei ollut edes laatinut osakeyhtiön muutosilmoitusta. Muutosilmoituksen oli laatinut eräs toinen, nyt jo edesmennyt, samassa toimistossa työskennellyt lakimies sekä

b) asianajaja ei edes tiennyt sitä, että todellista valtaa yhtiössä olisi käyttänyt sellainen henkilö, jota ei oltu valittu toimitusjohtajaksi tai hallituksen jäseneksi ja että

c) toimitusjohtajaksi ja hallituksen jäseneksi ilmoitetut henkilöt toimivat tosiasiassa siten kuin heidän lain mukaan tulee toimia. Mitään rekisterimerkintärikosta ei siten tosiasiassa ollut tapahtunut.

Helsingin käräjäoikeus hylkäsi asianajajaan kohdistetun syytteen. Suomen valtio velvoitettiin lisäksi myös korvaamaan syytettynä olleen asianajajan kaikki oikeudenkäyntikulut sekä oikeudenkäynnistä aiheutuneen ansionmenetyksen. Syyttäjä ei ole valittanut hovioikeudelle, joten käräjäoikeuden tuomio jää lainvoimaiseksi eli lopulliseksi.

Palvelemme sekä yrityksiä että yksityishenkilöitä. Ota yhteyttä, autamme mielellämme!