07.03.2019 Author:

Asianajotoimisto Aasa-Law Oy on avustanut Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskusta (ARA) Oulun käräjäoikeudessa, Rovaniemen hovioikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa vuosina 2007–2019 käsiteltävässä Riihi säätiön talousrikos- ja vahingonkorvausasiassa.

Valtion asuntorahasto on vuosina 1995–2001 myöntänyt arava- ja korkotukilainoja Riihi säätiön omistamille kiinteistöyhtiöille. Asiassa on kysymys sellaisesta menettelystä, jossa viranomaiselle on annettu vääriä tietoja sekä erehdytetty viranomainen myöntämään taloudellista tukea sellaiseen toimintaan, johon sitä ei ole tarkoitettu ja johon viranomaisella ei olisi ollut edes oikeutta myöntää avustusta. Väärien tietojen antamisella sekä toisaalta oikean tiedon ilmoittamatta jättämisellä on ollut olennainen vaikutus avustuksen myöntämiselle.

Kysymyksessä on ollut vaativa ja laaja oikeudenkäynti. Riihi säätiön juttukokonaisuus on suurin Oulun ja Pohjois-Suomen alueella käsittelyssä ollut talousrikosasia.

Korkein oikeus (KKO) antoi tuomionsa asiassa 25.5.2012. Tässä tuomiossa KKO hyväksyi pääosin ARAn asiassa esittämät perustelut sekä myös ARAn omat rangaistusvaatimukset arava- ja korkotukilainavarojen edelleen lainauksen osalta. Asialla on tärkeä yleinen merkitys. KKO:n tuomiosta ilmenevät yleiset periaatteet koskevat myös muita valtion, kuntien ja muiden julkisyhteisöjen myöntämiä avustuksia ja tukia.

ARA on esittänyt asiassa pääomaltaan noin 3,6 miljoonan euron vahingonkorvausvaatimukset. ARAlle aiheutuneen vahingon määrä on kiinteistöyhtiöille maksetun korkohyvityksen määrä kokonaisuudessaan sekä aravalainan osalta valtiolle aiheutunut rahoituskustannus. Vahingonkorvausta on vaadittu entiseltä Riihi säätiön hallituksen puheenjohtaja Toivo Kanniselta.

Korkein oikeus velvoitti 6.2.2019 antamassaan tuomiossa Toivo Kannisen suorittamaan ARAlle viivästyskorkoineen noin 5 miljoonan euron vahingonkorvaukset avustuspetoksista.

Asianajotoimisto Aasa-Law Oy avustaa vaativissa ja laajoissa talousrikos- ja vahingonkorvausasioissa. Meillä on vuosien kokemus sekä erityistä asiantuntemusta niin asianomistajien kuin epäiltyjen edustamisesta vastaavissa asioissa.

Asiaa hoiti asianajaja Simo Ellilä.

16.10.2018 Author:

Asianajotoimisto Aasa-Law Oy on avustanut Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskusta (ARA) Nuorisosäätiön toimintaan liittyvän rikosepäilyn selvittämisessä.

Nuorisosäätiö on nimetty yleishyödylliseksi yhteisöksi, minkä perusteella ARA on myöntänyt säätiölle ja sen omistamille kiinteistöyhtiöille erilaisia valtion tukia ja avustuksia sosiaaliseen asuntotuotantoon.

Yleishyödylliseksi nimetyllä yhteisöllä on monenlaisia velvoitteita, kuten velvollisuus ilmoittaa ARAlle seikoista, joilla saattaa olla vaikutusta yleishyödyllisyyden edellytysten täyttymiseen. Nuorisosäätiön vastuuhenkilöiden on tullut tuntea valtion tukemaan sosiaaliseen asuntotuotantoon liittyvät säädökset ja olla tietoisia yleishyödyllisyydelle asetetuista edellytyksistä ja velvoitteista.

Nuorisosäätiö oli laiminlyönyt ilmoitusvelvollisuutensa toiminnassaan tapahtuneista muutoksista. Jos Nuorisosäätiön muutokset olisivat olleet ARAn tiedossa, ehdot Nuorisosäätiön saamille tuille eivät olisi täyttyneet. ARA sai tietoja muutoksista vasta tarkastuksessaan, joka käynnistettiin YLEn toimittajien ja ARAn havaintojen perusteella keväällä 2016.

ARAn näkemyksen mukaan on tarpeen, että poliisi tutkii, ovatko Nuorisosäätiön toiminnasta tuolloin vastuussa olleet henkilöt syyllistyneet avustuspetokseen tai törkeään avustuspetokseen. Tutkintapyyntö on rajattu tammikuun 2014 ja kesäkuun 2018 väliselle ajalle.

Tutkintapyynnön ovat laatineet asianajaja Simo Ellilä sekä luvan saanut oikeusavustaja Karolina Pohjanoksa-Pereira.

21.08.2018 Author:

Tilitoimistot tarjoavat asiakkailleen erilaisia taloushallinnon palveluja. Kirjanpidon ja tilinpäätöksen laatiminen sekä muut tilitoimistojen kirjanpitovelvollisille tarjoamat palvelut ovat vastuullista työtä. Tavanomaisesti kirjanpidon viennit kirjataan kuitenkin pääosin massatyönä asiakkaiden toimittamien tositteiden perusteella.

Tilitoimiston velvollisuutena ei ole tarkistaa tositteiden oikeellisuutta, vaan niiden oikeellisuudesta vastaa yksin varsinainen kirjanpitovelvollinen. Tilitoimistossa tehtävien kirjanpidon kirjausten lähtökohtana on liiketapahtuman oikeudellinen muoto, josta voidaan poiketa vain erityisestä syystä (Kirjanpitolautakunnan lausunto 28.3.2006 nro 1775).

Kirjanpidon keskeisiin periaatteisiin kuuluu myös se, että kirjanpitovelvollisen kirjanpitoon kirjataan vain kirjanpitovelvollisen omat liiketapahtumat (KKO:2016:2, kappale 8).

Kirjanpitäjä voi joissain tilanteissa joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen toiminnastaan. Kirjanpitäjän vastuun muodostumisen kannalta erityisesti tilitoimiston ja kirjanpitovelvollisen solmiman toimeksiantosopimuksen laajuudella on merkitystä. Mitä laajempi toimeksiantosopimus on, sitä paremmin voidaan olettaa kirjanpitäjän olevan selvillä kirjanpidon kirjauksista sekä tilinpäätöksen sisällöstä.

Kirjanpitovelvollisen ja kirjanpitäjän laatiessa kirjanpidon tai tilinpäätöksen yhteistoimin, vastaavat yleensä molemmat kirjanpidon virheellisyyksistä. Kuitenkin mikäli kirjanpitäjä tekee kirjanpidon kirjaukset ainoastaan mekaanisesti, kirjanpitovelvollisen antamien täsmällisten ohjeiden mukaan, rikosoikeudellisen vastuun kantaa kirjanpitovelvollinen yksin (HE 66/1988 s. 90).

Oikeuskäytännössä on arvioitu kirjanpitäjän rikosoikeudellista vastuuta sillä perusteella, onko kirjanpitäjä itse ollut aktiivisesti mukana niissä järjestelyissä, joihin rikosoikeudellinen vastuu perustuu (esim. Hgin HO 30.11.2005 nro 3915).

Korkeimman oikeuden ratkaisussa (KKO:2010:91) kirjanpitäjän rikosoikeudellinen vastuu on perustunut myös kirjanpitäjän omaan aktiiviseen rooliin. Asiassa kirjanpitäjä oli vastuussa tilinpäätökseen sisältyvien saatavien arvostamisesta osana tilinpäätöksen laatimista.

Kirjanpitäjän rikosoikeudellisen vastuun muodostumisen kannalta oleellista on lisäksi arvioida kirjanpitäjän omaa tietoisuutta ja myötävaikutusta mahdollisiin yksittäisiin virheellisiin kirjauksiin.

Korkein oikeus on antanut kaksi ratkaisua (KKO:2010:91 ja KKO 2016:2), joissa on arvioitu kirjanpitäjän rikosoikeudellista vastuuta. Asianajaja Simo Ellilä toimi kirjanpitäjän oikeusavustajana ratkaisussa KKO 2016:2, missä kirjanpitäjään kohdistelut syytteet hylättiin.

20.08.2018 Author:

Erilaisten pikalainojen hakeminen on nopeaa ja yksinkertaista – luottohakemus voidaan allekirjoittaa internetissä verkkopankkitunnuksilla.

Oikeuskäytännössä on käsitelty ja arvioitu useita tapauksia, joissa henkilö on hankkinut luottoja itselleen käyttämällä luvattomasti toisen henkilön verkkopankkitunnuksia. Tällöin on usein tullut yllätyksenä se, että velasta tietämätön henkilö voi joutua maksuvelvolliseksi esim. puolisonsa tai muun läheisen henkilön ottamasta lainasta.

Sähköisestä tunnistautumisesta annetussa laissa on säädetty niistä tilanteista, joissa verkkopankkitunnusten omistaja on vastuussa omien verkkopankkitunnustensa oikeudettomasta käytöstä. Tunnusten omistaja joutuu vastuuseen, mikäli 1) hän on luovuttanut tunnistusvälineen toiselle, 2) tunnusten katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu hänen huolimattomuudestaan, joka ei ole lievää tai 3) hän on laiminlyönyt ilmoittaa tunnusten tarjoajalle niiden katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä ilman aiheetonta viivytystä sen havaittuaan (laki 27 §).

Verkkopankkitunnusten omistaja ei saa siten kertoa eikä luovuttaa omia verkkopankkitunnuksiaan edes omalle puolisolleen. Verkkopankkitunnusten omistajan on lisäksi säilytettävä tunnuksiaan riittävän huolellisesti, millä estetään tunnusten joutuminen kenenkään toisen käyttöön (laki 23 §). Tämä tarkoittaa, että verkkopankkitunnusten omistajan tulee säilyttää tunnukset huolellisesti myös omaan perheenjäseneensä nähden.

Verkkopankkitunnusten huolellisen säilyttämisen on katsottu tarkoittavan sitä, että tunnistautumiseen tarvittavaa avainlukulistaa ja käyttäjän yksilöiviä tietoja säilytetään erillään niin, ettei toinen henkilö voi yhdistää niitä toisiinsa. Huolellisena menettelynä pidetään esimerkiksi sitä, että pankin avainlukulistaa säilytetään lompakossa tai käsilaukussa ja tunnuslukua kotona lipaston laatikossa.

Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2016:73 katsonut, että tunnistautumiseen tarvittavia tunnistetietoja ja avainlukulistaa ei tule säilyttää kotona samassa, toisten tiedossa olevassa tai helposti löydettävässä paikassa. Lievää suuremmaksi huolimattomuudeksi katsottiin menettely, jossa verkkopankin käyttäjätunnusta sekä avainlukulistaa on säilytetty kotona puolisoiden yhteisessä laskulaatikossa.

Asianajotoimisto Aasa-Law Oy:n henkilökunta on hoitanut useita pikaluottoihin liittyviä oikeustapauksia. Pystymme luotettavasti arvioimaan sen, milloin henkilö voi olla vastuussa toisen ottamasta lainasta.

20.03.2018 Author:

Helsingin hovioikeus antoi joulukuussa 2017 tuomion, jossa maahantuontia ja tukkukauppaa harjoittavan Tarha-Tuote Oy:n kaksi aikaisempaa työntekijää sekä yrityksen edellinen omistaja tuomittiin vankeusrangaistuksiin. Samalla heidät määrättiin maksamaan huomattavan suuret vahingonkorvaukset.

Asiassa oli kyse yrityssalaisuuden loukkauksesta. Aikaisemmat yhtiön työntekijät ja omistaja olivat hovioikeuden käsityksen mukaan käytännössä jäljentäneet Tarha-Tuote Oy:n liiketoiminnasta sen kannattavimman ytimen eli ryhtyneet tuomaan maahan ja myymään niitä tuotteita, joilla on ollut paras kysyntä ja paras myyntikate. Vastaajien käytettävissä oli yksityiskohtaisia tietoja Tarha-Tuote Oy:n liiketoiminnasta.

Tarha-Tuote Oy:n kilpailuetu markkinoilla on perustunut tuotteiden hankinta- ja myyntiketjuun liittyvien tietojen hyödyntämiseen. Nämä tiedot Tarha-Tuote Oy on saanut vuosia kestäneen kehitystyön seurauksena. Tarha-Tuote Oy oli myös useilla liiketoimintakaupoilla ostanut tietoja tavarantoimittaja- ja asiakassuhteista. Vastaajat olivat suoraan kopioineet niiden tuotteiden hankinta- ja myyntiketjun, joiden osuus oli lähes puolet Tarha-Tuote Oy:n liikevaihdosta ja joiden myyntiin Tarha-Tuote Oy:n liiketoiminnan kannattavuus oli pääosin perustunut. Tarha-Tuote Oy:n liiketoiminta on myöhemmin siirtynyt Schetelig Oy:n omistukseen.

Rikoslain 30 luvun 11 §:n mukaan yrityssalaisuudella tarkoitetaan liike- tai ammattisalaisuutta, jonka elinkeinonharjoittaja pitää salassa ja jonka ilmaiseminen olisi omiaan aiheuttamaan taloudellista vahinkoa. Yrityssalaisuuden tunnusmerkkien katsotaan lain esitöissä olevan haltijan salassapitotahto ja salassapitointressi sekä tiedon tosiasiallinen salassapito.

Helsingin hovioikeuden mielestä vastaajat syyllistyivät yrityssalaisuuden rikkomiseen ja heidät määrättiin korvaamaan vahingonkorvauksena Schetelig Oy:n myyntikatteen menetys kahden vuoden ajalta. Aasa-Law toimi asiassa Schetelig Oy:n oikeusavustajana.

Aasa-Law avustaa muun muassa yrityssalaisuuksien suojaamiseen, salassapitosopimuksen laatimiseen tai yrityssalaisuuden mahdolliseen väärinkäyttöön liittyvissä asioissa. Meillä on erityistä asiantuntemusta myös sellaisessa tilanteessa, mikäli henkilöä ja yritystä perusteettomasti epäillään yrityssalaisuuden laittomasta hyödyntämisestä.

18.05.2017 Author:

Työsopimus voi päättyä työnantajan aloitteesta joko irtisanomisen tai työsuhteen purkamisen seurauksena. Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä. Työsopimuksen irtisanominen voi perustua työntekijästä johtuviin syihin (individuaaliperusteet) taikka tuotannollisiin ja taloudellisiin perusteihin (kollektiiviperusteet).

Työntekijän oma menettely oikeuttaa työnantajan irtisanomaan työsuhteen, kun työntekijä on vakavalla tavalla rikkonut tai laiminlyönyt noudattaa työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavia velvoitteita (TSL 7:2 §). Säännöksen piiriin kuuluvat muun muassa työntekijän asiaton käytös, myöhästelyt, epärehellisyys ja huolimattomuus. Myös se, ettei työntekijä enää selviydy työtehtävistään voi olla perusteena irtisanomiselle. Työsopimuksen irtisanominen edellyttää pääsääntöisesti sitä, että työnantaja on ensin antanut työntekijälle varoituksen ja mahdollisuuden korjata menettelynsä. Vain erityisen törkeissä tapauksissa varoitusta ei tarvitse antaa.

Kollektiivinen irtisanomisperuste on olemassa silloin, jos tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä olennaisesti ja pysyvästi vähentynyt (TSL 7:3 §). Taloudelliset syyt ovat olemassa esimerkiksi, kun työnantajalla on tarve säästää kustannuksia ja irtisanomisella on vaikutus työnantajan taloudellisen tilan korjaamiseen. Irtisanominen on sallittua kuitenkin myös silloin, kun työnantajana olevan yrityksen toiminta on voitollista. Yrityksen toiminnan uudelleenjärjestelystä johtuvista syistä, työntekijä voidaan irtisanoa työtehtävien yhdistämisen tai lakkauttamisen seurauksena. Työnantajalla on kuitenkin ensisijaisesti velvollisuus tarjota muuta työtä, mikäli työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin.

Kollektiiviperusteisessa irtisanomisessa työnantajan on ennen työsuhteen päättämistä selvitettävä irtisanottavalle työntekijälle irtisanomisen perusteet. Tämä koskee vain pieniä yrityksiä, sillä vähintään 20 työntekijää työllistävän työnantajan on käynnistettävä yhteistoimintamenettely (laki yhteistoiminnasta yrityksissä).

Työsuhteen purkaminen on puolestaan poikkeuksellinen työsuhteen päättämistapa. Työsuhde päättyy välittömästi, ja sitä voidaan käyttää sekä toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen, että määräaikaisen työsuhteen päättämiseen. Työsopimuksen purkaminen edellyttää painavampaa perustetta kuin työsuhteen irtisanominen, sillä työnantaja saa purkaa työsopimuksen vain erittäin painavasta syystä (TSL 8:1 §). Työntekijän tulee rikkoa tai laiminlyödä työsuhteen velvoitteita niin vakavasti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.

Työnantajan on työsuhteen päättämisessä noudatettava myös erityistä työsopimuslaissa säädettyä työsuhteen päättämismenettelyä. Kun työsuhdetta ollaan purkamassa tai irtisanomassa työntekijän henkilöön liittyvistä syistä, työntekijälle on ensin varattava tilaisuus kertoa oma näkemyksensä työsuhteen päättämisen syystä. Työntekijällä on myös oikeus käyttää avustajaa. Vasta työntekijän kuulemisen jälkeen työnantajan tulee tehdä päätös työsuhteen päättämisestä. Työsopimuksen päättämisilmoitus on lähtökohtaisesti toimitettava työntekijälle henkilökohtaisesti.

Työsuhteen päättämiseen ja irtisanomisperusteiden täyttymiseen liittyy useita tulkinnanvaraisia kysymyksiä. Asiassa on syytä toimia huolellisesti koska laiton irtisanominen tai työsuhteen purkaminen voivat johtaa huomattavaan vahingonkorvausvelvollisuuteen työntekijää kohtaan.

Asianajotoimisto Aasa-Law Oy auttaa selvittämään irtisanomisperusteen tai työsuhteen purkamisen edellytysten olemassaolon työsuhteen päättämistä harkittaessa. Meillä on erityistä asiantuntemusta kaikista työsuhteen päättämisen muodoista, esimerkiksi työsuhteen purkamisesta koeajalla, työn vähentymisestä ja työntekijän uudelleensijoittamisvelvollisuuden laajuudesta, sekä työsuhteen päättämisestä työntekijän sairauden vuoksi.

12.01.2017 Author:

Yrityssalaisuus tarkoittaa liikesalaisuutta, ammattisalaisuutta tai muuta vastaavaa yrityksen hallussa olevaa salaista tietoa, joka tuottaa taloudellista kilpailuetua yritykselle. Yrityssalaisuudet ovat yrityksille arvokasta pääomaa ja ne mahdollistavat sekä yrityksen kilpailukyvyn että markkinoilla erottumisen.

Yhtiön kilpailuetu voi muodostua lukuisista eri tekijöistä, joten yrityssalaisuudeksi soveltuva tieto voi lähtökohtaisesti olla minkä sisältöistä tahansa, kunhan se on tarkasteltavan yrityksen toimialalla taloudellisesti arvokasta. Yrityssalaisuuden paljastuminen antaisi kilpailijoille taloudellista etua, ja toisi siten taloudellisia tappioita yritykselle.

Yrityssalaisuuden tunnusmerkeiksi on asetettu tiedon haltijan salassapitotahto, tiedon haltijan salassapitointressi ja tiedon tosiasiallinen salassapito. Yritys voi suojata yrityssalaisuuksiaan muun muassa salassapitosopimuksin, teknisin ja fyysisin suojakeinoin (tietokoneiden käyttäjätunnukset ja salasanat, tilojen lukitus, kulunvalvonta) ja välttämällä tiedon tarpeetonta jakamista.

Usein yrityssalaisuudet ovat yhdistelmä tai kokoelma sellaisia tietoja, joista yksikään ei erillisenä välttämättä olisi suojan piirissä. Yrityssalaisuus voikin muodostua sellaisenaan tunnettujen rakenneosien tai osatoimintojen yhdistelystä tai yhteensovittamiseksi toimivaksi tuotteeksi. Sen sijaan yleisesti tunnettu tai helposti selvitettävissä oleva yksittäinen tieto ei kelpaa yrityssalaisuudeksi.

Yrityssalaisuuksia suojataan työsopimuslaissa, laissa sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa ja rikoslaissa. Työsopimuslaki kieltää työntekijää käyttämästä hyödykseen tai ilmaisemasta muille työnantajan ammatti- ja liikesalaisuuksia työsuhteen kestäessä ja työsuhteen päätyttyä, jos työntekijä on saanut tiedot oikeudettomasti. Rikoslain 30:5 §:n mukaan yrityssalaisuuden oikeudeton käyttäminen ja ilmaiseminen voidaan saattaa rangaistavaksi ja siten kieltää yksinomaan RL 30:5 § säännöksellä.

Rikoslain 30:5 §:n pykälän myötä salassapitosopimuksen laatiminen ei ole enää ehdoton edellytys tilanteissa, joissa halutaan suojata työnantajan yrityssalaisuutta työntekijän työsuhteen päättymisen jälkeen. Rikoslain 30:5 § paransi liikesalaisuuksien suojan tasoa Suomessa ja liikesalaisuuksien loukkaukset käsitellään tuomioistuimissa pääsääntöisesti rikosasioina. Salassapitosopimukset usein kuitenkin selventävät tilannetta.

Asianajotoimisto Aasa-Law Oy auttaa tunnistamaan yrityssalaisuuden. Avustamme yrityssalaisuuksien suojaamiseen, salassapitosopimuksen laatimiseen tai yrityssalaisuuden mahdolliseen väärinkäyttöön liittyvissä asioissa. Meillä on erityistä asiantuntemusta myös sellaisessa tilanteessa, mikäli henkilöä ja yritystä perusteettomasti epäillään yrityssalaisuuden laittomasta hyödyntämisestä.

14.09.2016 Author:

Yli 15 vuoden yhteistyö asianajotoimisto Keevallik & Partneridin kanssa

Asianajotoimisto Keevallik & Partnerid (Tallinna), ja Asianajotoimisto Aasa-Law (Helsinki) ovat tehneet yhteistyötä erilaisissa oikeusasioissa jo vuodesta 2000 lähtien.

Asianajotoimistojen välinen yhteistyö antaa meille mahdollisuuden tarjota asiakkaillemme ammattitaitoista, käytännöllistä ja henkilökohtaista (sekä viron- että suomenkielistä) juridista palvelua tilanteissa, jossa on sovellettava sekä Suomen että Viron lainsäädäntöä.

Virossa on yrittäjille suotuisa verojärjestelmä, e-ratkaisut ja Suomeen verrattuna edullisemmat työvoimakustannukset ja hinnat. Nämä kiinnostavat useita suomalaisia yrityksiä ja yksityishenkilöitä. Suomessa taas puolestaan on Viroon verrattuna suurempi markkina-alue, enemmän pääomaa sekä korkeampi palkkataso, jotka houkuttelevat useita virolaisia yhtiöitä tai yksityishenkilöitä.
Asianajotoimistot ovat tehneet yhteistyöstä mm. seuraavissa asioissa.

  • yhtiöiden perustaminen ja yrityskaupat;
  • verotus Virossa ja Suomessa;
  • saatavien perintä Suomesta tai Virosta
  • sopimusten laadinta ja tulkinta sekä osallistuminen sopimusneuvotteluihin;
  • muuttaminen Viroon tai Suomeen sekä työoikeuteen liittyvät seikat;
  • kiinteistökaupat ja rakennusurakkariidat sekä urakkaneuvotteluissa avustaminen;
  • arvopaperioikeuteen liittyvät asiat (muun muassa Viron residenteille sijoittamistilien järjestelmään liittyvät asiat);
  • perhe ja perintöoikeus;
  • erilaiset menettelyt, jotka liittyvät hallinto- ja konkurssimenettelyihin sekä toisessa valtiossa annetun tuomion täytäntöönpanoon.

Toimintamme perustuu samoihin arvoihin: luotettavuus, rehellisyys ja kunnioitus, asiakaskeskeisyys sekä liiketoiminnallinen ajattelu. Tyytyväinen asiakas on meille erittäin tärkeä. Toiminnassamme kiinnitämme huomiota myös ympäristöystävällisyyteen: vähennämme tarpeetonta paperinkulutusta ja mikäli mahdollista, hoidamme asiat sähköisessä muodossa.

Kaikki toimistoissamme työskentelevät lakimiehet ovat joko Viron tai Suomen asianajoliittojen jäseniä ja ovat toiminnassaan velvollisia noudattamaan asianajotoimintaa koskevia säännöksiä ja ohjeita.

Yhteistyöstä kiittäen

Asianajotoimisto Keevallik & Partnerid (Tallinna)
Asianajotoimisto Aasa-Law (Helsinki)

Advokaadibüroode Keevallik & Partnerid ning Aasa-Law koostöö

Advokaadibüroo Keevallik & Partnerid (Tallinn) ja Advokaadibüroo Aasa Law (Helsingi) on erinevates juriidilistes küsimustes koostööd teinud juba alates 2000 aastast.

Meie tegevus põhineb samadel väärtustel: usaldusväärsus, ausus ja lugupidamine, kliendikesksus ning äriline mõtlemine. Kliendi rahulolu on meie jaoks äärmiselt oluline. Oma tegevuses pöörame erilist tähelepanu ka keskkonnasõbralikkusele: vähendame asjatut paberikulu ning kui vähegi võimalik, korraldame asjaajamise elektrooniliselt.

Advokaadibüroode vaheline koostöö võimaldab meil pakkuda klientidele professionaalset, praktilist ning personaalset (nii eesti- kui soomekeelset) õigusteenust ka sellistes olukordades, kus tuleb juhinduda nii Soome kui ka Eesti õigusest.

Eestis on ettevõtjatele soodne maksusüsteem, e-lahendused ja Soomega võrreldes soodsamad tööjõukulud ja hinnad. See pakub huvi paljudele Soome äriühingutele ja füüsilistele isikutele. Soomes on jällegi Eestiga võrreldes suurem turg, rohkem rahalisi vahendeid ning kõrgem palgatase, mis omakorda pakub huvi paljudele Eesti äriühingutele ja füüsilistele isikutele.
Advokaadibürood on koostööd teinud muuhulgas järgmistes valdkondades:

  • äriühingute asutamine, ühinemised ja ülevõtmised;
  • maksustamine Eestis ja Soomes;
  • võlgade sissenõudmine Soomes või Eestis;
  • lepingute sõlmimine ja tõlgendamine, samuti osalemine lepingu läbirääkimistel;
  • Eestisse või Soome elama asumine ning tööõigusega seotud asjad;
  • kinnisvara soetamine ja ehitusõigusega seotud asjad;
  • väärtpaberiõigusega seonduvad asjad (sh Eesti residentide investeerimiskontode süsteemiga seotud asjad);
  • perekonna- ja pärimisõigus;
  • erinevad menetlused, mis on seotud haldus-, pankroti- ja täitemenetlustega, samuti teises riigis antud kohtulahendi täitmisele pööramine.

Kõik meie büroodes töötavad juristid on kas Eesti või Soome advokatuuri liikmed ning kohustatud oma tegevuses juhinduma advokaadi tegevust sätestavatest aktidest ja reeglitest.

Koostöö eest tänades

Advokaadibüroo Keevallik & Partnerid (Tallinn)
Advokaadibüroo Aasa Law (Helsingi)

 

Palvelemme sekä yrityksiä että yksityishenkilöitä. Ota yhteyttä, autamme mielellämme!