21.08.2018 Author:

Tilitoimistot tarjoavat asiakkailleen erilaisia taloushallinnon palveluja. Kirjanpidon ja tilinpäätöksen laatiminen sekä muut tilitoimistojen kirjanpitovelvollisille tarjoamat palvelut ovat vastuullista työtä. Tavanomaisesti kirjanpidon viennit kirjataan kuitenkin pääosin massatyönä asiakkaiden toimittamien tositteiden perusteella.

Tilitoimiston velvollisuutena ei ole tarkistaa tositteiden oikeellisuutta, vaan niiden oikeellisuudesta vastaa yksin varsinainen kirjanpitovelvollinen. Tilitoimistossa tehtävien kirjanpidon kirjausten lähtökohtana on liiketapahtuman oikeudellinen muoto, josta voidaan poiketa vain erityisestä syystä (Kirjanpitolautakunnan lausunto 28.3.2006 nro 1775).

Kirjanpidon keskeisiin periaatteisiin kuuluu myös se, että kirjanpitovelvollisen kirjanpitoon kirjataan vain kirjanpitovelvollisen omat liiketapahtumat (KKO:2016:2, kappale 8).

Kirjanpitäjä voi joissain tilanteissa joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen toiminnastaan. Kirjanpitäjän vastuun muodostumisen kannalta erityisesti tilitoimiston ja kirjanpitovelvollisen solmiman toimeksiantosopimuksen laajuudella on merkitystä. Mitä laajempi toimeksiantosopimus on, sitä paremmin voidaan olettaa kirjanpitäjän olevan selvillä kirjanpidon kirjauksista sekä tilinpäätöksen sisällöstä.

Kirjanpitovelvollisen ja kirjanpitäjän laatiessa kirjanpidon tai tilinpäätöksen yhteistoimin, vastaavat yleensä molemmat kirjanpidon virheellisyyksistä. Kuitenkin mikäli kirjanpitäjä tekee kirjanpidon kirjaukset ainoastaan mekaanisesti, kirjanpitovelvollisen antamien täsmällisten ohjeiden mukaan, rikosoikeudellisen vastuun kantaa kirjanpitovelvollinen yksin (HE 66/1988 s. 90).

Oikeuskäytännössä on arvioitu kirjanpitäjän rikosoikeudellista vastuuta sillä perusteella, onko kirjanpitäjä itse ollut aktiivisesti mukana niissä järjestelyissä, joihin rikosoikeudellinen vastuu perustuu (esim. Hgin HO 30.11.2005 nro 3915).

Korkeimman oikeuden ratkaisussa (KKO:2010:91) kirjanpitäjän rikosoikeudellinen vastuu on perustunut myös kirjanpitäjän omaan aktiiviseen rooliin. Asiassa kirjanpitäjä oli vastuussa tilinpäätökseen sisältyvien saatavien arvostamisesta osana tilinpäätöksen laatimista.

Kirjanpitäjän rikosoikeudellisen vastuun muodostumisen kannalta oleellista on lisäksi arvioida kirjanpitäjän omaa tietoisuutta ja myötävaikutusta mahdollisiin yksittäisiin virheellisiin kirjauksiin.

Korkein oikeus on antanut kaksi ratkaisua (KKO:2010:91 ja KKO 2016:2), joissa on arvioitu kirjanpitäjän rikosoikeudellista vastuuta. Asianajaja Simo Ellilä toimi kirjanpitäjän oikeusavustajana ratkaisussa KKO 2016:2, missä kirjanpitäjään kohdistelut syytteet hylättiin.

Palvelemme sekä yrityksiä että yksityishenkilöitä. Ota yhteyttä, autamme mielellämme!