20.01.2014 Author:

Lailla pyritään ehkäisemään rikoksia ennalta ja antamaan turvaa häirinnältä. Perusteena lähestymiskiellolle voidaan pitää väkivallantekoa tai muuta rikosta. Myös häiritseminen, uhkailu tai kiusantekomielessä tapahtuva seuraaminen voivat olla riittävä peruste. Häirintä voi tapahtua kirjeitse, puhelimitse tai tekstiviestein. Lähestymiskieltoja on määrätty suoranaisen väkivallan uhan perusteella. Samoin lähestymiskiellolla on suojattu epäasiallisilta yhteydenotoilta. Lähestymiskielto on määrätty myös koulukiusaamisen takia.

Lähestymiskielto määrätään normaalisti käräjäoikeudessa. Poliisi voi määrätä väliaikaisen lähestymiskiellon kiireellisissä tapauksissa.

Varsinainen lähestymiskielto määrätään oikeudenkäynnissä käräjäoikeudessa. Melkein aina lähestymiskieltoasia on riitainen ja asiassa täytyy esittää todistelua ja perustella, miksi lähestymiskielto on tarpeen tai ei ole tarpeen. Käräjäoikeudessa asia käsitellään oikeudenkäynnissä, jossa tutkitaan kiellon määräämisen edellytykset sekä kuullaan molempia osapuolia ja todistajia. Kieltoa määrätessään käräjäoikeus arvioi rikoksen tai häirinnän vaaran aina tapauskohtaisesti.

Tarvittaessa voidaan määrätä perheen sisäinen lähestymiskielto. Perheen sisäinen kielto voidaan määrätä ainoastaan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen tai sen uhan torjumiseksi, mikäli kieltoa ei katsota kohtuuttomaksi. Yhteydenottokiellon lisäksi perheen sisäiseen lähestymiskieltoon määrätyn henkilön on poistuttava asunnosta, jossa hän ja suojattava henkilö asuvat vakituisesti, eikä hän saa palata asuntoon.

Mikäli lähestymiskielto määrätään, on kiellon laajuuteen kaksi vaihtoehtoa. Perusmuotoisessa lähestymiskiellossa lähestymiskieltoon määrätty henkilö ei saa tavata suojattavaa henkilöä eikä muutenkaan ottaa yhteyttä tai sitä yrittää. Suojattavaa henkilöä ei saa myöskään seurata tai tarkkailla. Laajennetussa lähestymiskiellossa kielto koskee myös oleskelua tietyillä alueilla, kuten esimerkiksi suojattavan henkilön vakituisen asunnon tai työpaikan läheisyydessä.

Kielto räätälöidään kunkin tapauksen mukaisesti. Kiellon laajuuteen voi vaikuttaa esimerkiksi osapuolten yhteinen lapsi. Lapsen tapaamisoikeus tulee järjestää siten, ettei kielto sen takia tule rikotuksi. Mikäli osapuolet ovat naapuruksia tai asuvat pienellä paikkakunnalla, normaaliin elämänmenoon liittyy väistämättä tilanteita, jotka tulee ottaa huomioon lähestymiskiellon sisällössä.

Lähestymiskielto määrätään enimmillään vuodeksi kerrallaan. Tarvittaessa kiellon voimassaoloa voidaan jatkaa vuodeksi kerrallaan. Lähestymiskiellon rikkomisesta tuomitaan sakkoihin tai enintään yhdeksi vuodeksi vankeuteen.

Lähestymiskieltoasiassa oikeudenkäyntiavustaja on yleensä tarpeen. Lähtökohtaisesti lähestymiskieltoasian osapuolet vastaavat avustamiskuluista itse. Useimmat oikeusturvavakuutukset eivät korvaa avustajan kuluja lähestymiskieltoasiassa ja siksi kannattaa varmistaa oman oikeusturvavakuutuksen vakuutusehdot. Oikeudenkäyntiä varten on mahdollista hakea julkista oikeusapua. Tällöin valtio maksaa kokonaan tai osan kuluista, ja asiakas maksaa mahdollisen omavastuuosuuden.

Aasa-Law Oy:n juristit ovat hoitaneet useita lähestymiskieltoa koskevia oikeudenkäyntejä. Olemme sekä hakeneet lähestymiskieltoa että vastustaneet lähestymiskiellon määräämistä.

Palvelemme sekä yrityksiä että yksityishenkilöitä. Ota yhteyttä, autamme mielellämme!